Muhu on Viron kolmanneksi suurin saari, jonka 53 kylässä asuu yhteensä noin 2170 asukasta. Sen pinta-ala on 198 km² ja rantaviivan pituus 109 kilometriä. Saari sijaitsee Länsi-Virossa mantereen ja Saarenmaan saaren välissä. Mantereesta saarta erottaa 7,3 kilometrin levyinen salmi, Suur väin. Saarenmaata ja Muhua puolestaan erottaa 3,4 km leveä Väike väin. Tämän salmen yli on kulkenut jo vuodesta 1896 asti pengertie. Muhun maantieteellisen eristyneisyyden ansiosta paikalliset tavat, arkkitehtuuri ja kieli ovat säilyneet paremmin kuin mantereella. Kulttuuri onkin melko rikasta, sillä ensimmäisten ihmisten arvellaan saapuneen Muhun saarelle jo 2500 vuotta ennen ajanlaskumme alkua.

Ensimmäinen nähtävyys, johon törmää väistämättä on Kuivastun satama-alue. Sekä sataman että kapakkarakennuksen historia ulottuu kauas 1600-luvun puoliväliin. Tosin nykyinen kapakkarakennus komeine pylväineen rakennettiin 1840-luvulla.

Muhun saarelta löytyy myös monia arkkitehtonisesti mielenkiintoisia kirkkoja. Näistä tunnetuin on Muhun Pyhän Katariinan kirkko, joka on yksi merkittävimmistä varhaisgoottilaisen ajan rakennuksista koko Baltiassa. Muita vierailun arvoisia kirkkoja saarella ovat Hellamaan (1866) ja Rinsin (1873) ortodoksiset kirkot, jotka rakennettiin, kun 1800-luvun puolivälissä monet talonpojat olivat kääntyneet ortodokseiksi.

Saaren strategisesti merkittävä sijainti johti jo vuosisatoja sitten linnoitusten rakentamiseen vihollista vastaan. Muhussa nämä linnoitukset olivat ns. maalinnoja, joiden rakennustarpeina käytettiin soraa, multaa ja kiviä. Kahdesta linnoituksesta vanhempi Päeldan maalinna on valitettavasti aikojen saatossa kärsinyt niin suuria vaurioita, ettei sen muureista ole säilynyt kuin murto-osa. Historiallisesti merkittävämmän Muhun maalinnan alueella puolestaan on edelleen selkeästi erotettavissa alkuperäisen linnotuksen vallit. Tosin myös se on kärsinyt vuosien varrella, erityisesti kun osa valleista vietiin rakennusaineeksi pengertietä varten.

Erottamattomana osana Muhun pinnanmuotoihin kuuluvat törmät. Näistä tunnetuimmat ovat Üügun, Tupenurmen ja Rannaniidin törmät, jotka kuuluvat luonnonsuojelukohteisiin. Suuruudeltaan merkittäviä ovat myös Püssinan ja Kessen törmät. Osa on aikojen saatossa jäänyt kauemmas meren rannasta, mutta esimerkiksi Kautlikun, Kessen ja Püssinan rantatörmiä huuhtelee edelleen meri. Muhun koillisosassa sijaitsee törmistä suurin, Üügun rantatörmä. Sen luonnon ominaispiirteisiin kuuluvat katajametsät ja monet lähteet.

Kauniiden katajametsien lisäksi saarella on monia muita kiinnostavia puulajeja. Pädasten kartanon läheltä löytyy 1907 perustettu, Viron alueella ainutlaatuinen, luonnonsuojelun alainen puistoalue, jolla kasvaa harvinaista mäntylajia mustamäntyä (Pinus nigra). Alueella on noin kaksisataa puuta, jotka enimmäkseen ovat alkuperäisiä, sillä puiden luonnollinen uusiutuminen on pientä. Pädastessa on vielä kaksi muutakin puualuetta. Kartanon pihapiiristä löytyy mm. saarnia, lehmuksia, vaahteroita, pyökkejä (Fagus sylvatica), kanadantuijia (Thuja occidentalis) ja engelmanninkuusia (Picea engelmannii). Kylän karjamailla puolestaan kasvaa melko korkeita ja kauniita katajia. Etenkin viime vuosikymmeninä karjan pidon harvinaistuttua katajat ovat koko saaren alueella alkaneet vesoa. Võllan kylässä, nykyisen Hellamaan kultturitalon luona, on noin puolen hehtaarin metsä siperianlehtikuusta (Larix russica). Yksittäisistä puista tunnetuin on ympärysmitaltaan 3-metrinen Raagin mänty. Mielenkiintoinen luonnonnähtävyys on myös yli seitsemän metriä pitkä Võllan siirtolohkare.

Toisin kuin muualla Baltiassa, missä kartanoiden rakentamisen kulta-aikaa oli uusklassisismin aikakausi, Muhussa ja Saarenmaalla ei tuolloin rakennettu mitään merkittävää. Saarenmaan ja Muhun kartanorakennukset edustavat ennemminkin eklektisimin tyylisuuntaa. Kartanoille oli myös tyypillistä sivurakennusten vähyys. Tässä suhteessa Muhussa sijaitseva Pädasten kartano on poikkeus, juuri säilyneiden monien sivurakennusten ansiosta. Se on myös yksi uusimmista alueen suojeltavista kartanoista. Nykyiset rakennukset rakennutti Carl von Stackelberg (omistaja vuosina 1868-1900). Samalla paikalla on kuitenkin sijainnut kartano jo 1500-luvulta.

Toinen hyvä esimerkki paikallisesta arkkitehtuurista on Koguvan kylä. Muista Muhun kylistä poiketen, Koguvassa on säilynyt tähän päivään asti kyläyhteisö rakennuksineen lähes sellaisenaan. Epäilemättä, Koguvan säilymiseen samanlaisena läpi vuosisatojen on vaikuttanut sen asukkaiden asema vapaina talonpoikina. Näin ollen Koguvalla oli mahdollisuus kehittyä muita Muhun kyliä nopeammin. Suurin osa rakennuksista on vuosilta 1880-1930, ja niitä pidetään Virossa niin suuressa arvossa, että vuonna 1995 Viro ehdotti Koguvan liittämistä maailmanperinnön kannalta arvokkaiden kohteiden listaan. Samalla matkalla kannattaa käydä katsomassa myös Eemun tuulimyllyä.