Muhun Pyhän Katariinan kirkko

Muhun Pyhän Katariinan kirkkoa pidetään yhtenä merkittävimmistä varhaisgoottilaisen ajan rakennuksista Virossa. Se edustaa - yhdessä Pöiden ja Karjan kirkkojen kanssa - kokonaan omaa tyylisuuntaansa. Muhun kirkko on näistä kolmesta kauniista rakennuksesta vanhin. Ensimmäistä kertaa historiankirjoissa se mainittiin Hermann von Wartbergen kronikassa vuonna 1276. Toisaalta monissa lähteissä uskotaan, että tuolloin kyseessä olisi ollut nykyisen kirkon puinen edeltäjä. Kirkon suojeluspyhimys on Pyhä Katariina Aleksandriasta.

Kirkon arkkitehtuuria arvostetaan, koska sen koetaan olevan tinkimätöntä monumentaalista tyyliä ja toisaalta huomattavan ainutlaatuista. Laiva ja holvikaaret sijaitsevat ylätasossa, pääkuori puolestaan alatasossa sekä apsis poikkeuksellisesti alimmassa tasossa.

Mielenkiintoisiin yksityiskohtiin kuuluu länsipäädyn ovi, joka on osittain säilynyt alkuperäisenä vuodesta 1617. Veistetyt - tyyliltään goottilaiset - ikkunanpuitteet ovat muisto sen aikaisesta Länsi-Euroopan tuomikirkkoarkkitehtuurista.

Muhun kirkko on säilynyt näihin päiviin alkuperäisessä asussaan. Vuonna 1663 lisättiin pieni, puinen kirkontorni, mutta se sortui yhdessä katon kanssa vuonna 1941. Restauroinnin aikana (1993) rakennettiin julkisivun puolelle uusi katto suojaamaan kirkonkelloa.

Luonteenomaista Pyhän Katariinan kirkon koristelulle on ihmishahmojen ja kasviaiheiden puuttuminen - esiintyyhän nämä molemmat sekä Karjan että Pöiden kirkkojen, jotka ovat samalta aikakaudelta, koristelussa. Arvokkain osa Muhun kirkon koristelua ovat 1200-luvulta osittain säilyneet seinämaalaukset. Alunperin pääkuorin seinämaalauksissa oli kuvat 12 profeetasta, 12 apostolista ja enkeleistä, mutta valitettavasti nykyisin vain muutamien henkilöiden piirteet pystyy erottamaan paljaalla silmällä. Laivan sivuseinillä puolestaan ovat kuvattuina erilaisia marttyyreitä, piispoja ja kuninkaita. Näiden kohtaloksi koitui katon romahtaminen, ja puuttuminen, 1940-luvulla. Pääkuorin maalaukset kokivat kovia vielä 1970-luvulla, kun seinistä poistettiin useita kalkkikerroksia. Alkuperäiset kuva-aiheet on kuitenkin pystytty jäljittämään tutkimalla - samalla tavoin 1200-luvulla bysanttilaisen vaikutuksen alaisena olleita - Gotlannin saaren kirkkoja. Gotlannin kirkkojen ja Pyhän Katariinan kirkon välille onkin löytynyt selviä todisteita samanlaisuudesta.

Kirkon sisäosissa sijaitsee dolomiitista tehty alttaritaulu, joka on säilynyt alkuperäisenä. Myös kiviperusta babtistiselle kastemaljalle on keskiajalta asti. Saarnastuoli (yksi Saarenmaan vanhimmista) valmistettiin vuonna 1627, joten tyylisuunnaltaan se edustaa renessanssia. Tasan 200 vuotta myöhemmin, 1827, Nommen Lorentzen valmisti klassisismia kuvastavan alttarin. Alttarin maalaukset puolestaan ovat hieman vanhempia; ne saatiin valmiiksi vuonna 1788.

Kirkon pihapiirissä kannattaa kiinnittää huomionsa kiviin: alueelta nimittäin löytyy puolisuunnikkaan muotoisia, pakanallisin symbolein koristeltuja hautakiviä, joita ei löydy kuin Länsi-Virosta ja sen saarilta. Ajallisesti ne on sijoitettu 1100- tai 1200- luvulle. Hienoin näistä kivistä sijaitsee nykyisin portaisiin johtavan oven pielessä. Se on toinen tältä ajalta säilyneistä kivistä, jotka kuvaavat ihmishahmoa. Koska alueelta on löydetty vanhoja hautakiviä, luita ja monia muita arkeologisesti merkittäviä löytöjä, oletetaan että kirkon pystyttivät Muhun saaren muinaiset asukkaat.

Pahinta tuhoa kirkolle ovat tehneet eri aikakausien sodat. Ankarimmat vauriot Muhun Pyhän Katariinan kirkko sai Suuren Pohjan sodan aikoihin 1700-luvulla. Toisaalta vuoden 1941 pommitusten jälkeen rakennus meni niin huonoon kuntoon, ettei sitä voitu käyttää moneen vuosikymmeneen. Ensimmäinen korjaushanke oli uuden katon rakentaminen 1959. Uudelleen toiveita kirkon restauroinnista alettiin herätellä 1980-luvun alussa, ja itseasiassa työt jopa aloitettiin 1983 - kuitenkin huonolla menestyksellä. Loppuun saakka projekti eteni 80-luvun viimeisinä vuosina.

1990-luvulla restaurointityöt aloitettiin uudelleen, kun Rudolf Schmuul (syntynyt Muhussa, muutti sittemmin Ruotsiin), otti asiakseen hoitaa työt loppuun. Oma-aloitteisuuden ja Växjön piispan Jan Arvid Hellströmin tuen voimin alettiin Ruotsissa kerätä varoja Muhun kirkon kunnostamiseksi. Skanskan saatua työt vihdoin valmiiksi, Pyhän Katariinan kirkko vihittiin uudelleen toukokuun 22. päivänä, 1994.